torstai 14. joulukuuta 2017

Mielipidevaikuttamista lännestä ja idästä

Helsingin Sanomilla on tapana määrävälein muistuttaa meitä Venäjä sotilasmahdista. Mielenkiintoista artikkeleissa on niiden laajuus: usein ne ulottuvat aukeaman yli. Niinpä 12.12.2917 lehdessä oli juuri tällainen aukeaman juttu. Lisäksi etusivulla oli kissan kokoisilla kirjaimilla otsake ”Miten Venäjän armeija pyrkii nyt vaikuttamaan?”. Suuren osan etusivua täytti kartta, joka esitteli ”Venäjän uusia avauksia” eli Venäjän Itämeren tukikohtia ja niihin sijoitettuja ohjuksia kantamineen.

Venäjä varautuu konfliktitilanteessa käyttämään moninkertaisesti muuta vaikuttamista sotilaalliseen verrattuna, toteaa HS:n artikkelissa sotilasprofessori Petteri Lalu. Tässä ei sinänsä ole ihmeellistä: sekä lännessä että idässä valmistaudutaan monimuotoisesti käyttämään muun muassa informaatiovaikuttamista.

Mielenkiintoista näistä juttukokonaisuuksissa on niiden tarkoitusperä. Ensimmäinen ja monille riittävä tarkoitusperä on antaa naapurin sotilaallisista toimista informaatiotietoa. Toinen on huomion kiinnittäminen juttujen laajuuteen. Mitä sillä halutaan kertoa? Ja kolmanneksi mielenkiintoa herättää juttujen sisältö. Mikä on lähestymistapa?

Koska Hesari haluaa Suomen liittyvän Natoon (on halunnut sitä jo vuodesta 2006 lähtien), on artikkeleita tarkasteltava myös tästä näkökulmasta.

Joidenkin mielestä on tärkeää luoda Venäjästä sotilaallinen uhka esimerkiksi toteamalla tyhmän ovelasti, että ”ei nyt, mutta vuoden päästä jalkapallon MM-kisojen jälkeen!”.

Edellä mainitusta artikkelista syntyy käsitys – etusivulta lähtien - kasvavasta uhasta pohjoismaille, varsinkin Suomelle ja Ruotsille. Ohjuksien laukaisualustoja ja kantamia piirretään kartoille näyttävin vedoin. Kuitenkin mitä pidemmälle juttu etenee sitä selkeämmin ”uhkaodotukset” kuivuvat kokoon.

Suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat hymähdelleen Iskanderin sijoittelusta annettujen tietojen hätkähdyttävyyteen: Venäjällä on ollut jo vuodesta 2011 lähtien Iskander-ohjuksia esimerkiksi Lugassa, joka on paljon lähempänä Suomen rajoja kuin Kaliningrad, jonne on tulossa kyseisiä ohjuksia.

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän tutkija Juhani Pihlajamaa antaa eräässä HS:n varhemmassa artikkelissa (16.9.2017) ymmärtää, että lännessä on synnytetty kuva, että Venäjällä harjoitellaan aggressiivisesti sen pieniä läntisiä naapureita vastaan. Minulle on jäänyt käsitys, että lännessä ei otettu/ei oteta vakavasti vastaan mitään Venäjän selitystä syksyllä käytyjen Zapad-sotaharjoitusten tarkoituksesta vaan ajatellaan, että valehtelee se kuitenkin. Erittäin laajaan kokemukseen tukeutuen Pihlajamaa sanoo, että Venäjän toimet pitää nähdä sen sotilasdoktriinia vasten. Tämän ajattelun mukaan sotaharjoituksessa Valko-Venäjän alueelle on luotu mielikuvitusvaltio, jossa tapahtuu kansannousu. Tavoitteena Zapadin kaltaisella harjoituksella on terroristien ja separatistien kukistaminen. Näin siis Pihlajamaa 16.9.2017.

Nyt (HS: 12.12.2017) hän vahvistaa: ”Zapadin aikana tehdyt toimet olivat puolustuksellisia. Siellä ei harjoiteltu Baltian maiden ….. valtaamista”. Pihlajamaa jatkaa: ”Näkemyksemme mukaan se, minkä venäläiset ilmoittivat Zapad-harjoitukseksi, oli suurin piirtein sen vahvuinen ja tapahtui niillä alueilla kuin he ilmoittivatkin”.

Pihlajamaa syyttää lännestä tulleita ”tietoja” harhaanjohtaviksi: laskettiin yhteen useiden sotaharjoitusten yhteisvolyymi ja näin päästiin mm. hulppeisiin miesmääriin. Hesari ansaistee kiitoksen tasapainottavien asiantuntijalähteiden käytöstä nyt vihdoin, kun se ryhtyi tarkentamaan ja oikaisemaan aiemmin annettua informaatiota.

Kun Venäjää syytetään trollitoiminnasta – jossa toki on pohjaa – niin olisi hyvä, jos lännestä tulleisiin viesteihin liitettäisiin tasapuolisuuden vuoksi sama määrite.

Olisi hyvä ja yllättävä veto, jos Hesarissa olisi joskus syvällinen artikkeli lännen trollitoiminnasta. Luulisi lehdellä olevan resursseja moiseen – mutta onko sillä haluja?

2 kommenttia:

  1. Katselin presidentinvaali tenttiä,tunnelma on menossa kohden sotaan valmistautumista,kun kuunteli ehdokkaiden ja etenkin juontajoiden esitystä.
    Sääliksi käy vanhuuden vuosiaan eläviä sodanajan lapsia,esimekiksi iäkästä anoppiani,olen usein keskustellut ja vähän suhteuttanut hänen medioista saamaa viestiä, onneksi hän on luopunut aktiivisesta uutisten seuraamisesta.

    Tulee vain mieleeni, onko nyt käymässä kuten ennen ensimmäistä maailmansotaa,jolloin pitkän rauhankauden jälkeen europpalaiset ihmiset riemitsivat maailmasodan puhkeamisesta,ihmisen olemukseen näyttää kuuluvan, kuten Hegel ja kumppanit totesivat,ihmisen arvokkuuden ja tarpellisuuden,kunnian pyrkimys,jos yksilö ei pääse toteuttamaan itseään positivisissa asioissa hän on valmis vaikka altistumaan sodan tuoman kunnian mahdollisesti tuottaman maineen hankkimiseen.

    Ruotsalaisten presidenttiehdokas puhui näkyvästi Venäjän lähiaikoina odotettavissa olevasta luhistumisesta ja mahdollisesta hajoamisesta,se on ilmeisen monen suomalaisen ja baltin toiveuni,seuraavassa vaiheessa europpalaiset liberaalit ovat valmiit viemään venäläisiltä ihmisarvon, yrittäesään toteuttaa piilotettuja unelmia luhistuvan naapurimaan suhteen.

    Onneksi Paavo Väyrynen osasi tuoda realistista maailmankuvaa esiin ja meinasi viedä koko huomion eri näkökulmansa vuoksi

    VastaaPoista
  2. Sotaisaahan se oli. Jäi kuva, että jokaiselta halutiin pakolla vastaus "kenen kanssa ollaan". Voi pyhä yksinkertaisuus! Olisi toivottavaa, että jossain välissä keskusteltaisiin, mitä tehdään ennen konfliktia....

    VastaaPoista