tiistai 15. lokakuuta 2013

Onnittelut Robert Shillerille!

Robert Shiller voitti vihdoin taloustieteen Nobel-palkinnon! Olen seurannut miehen uraa vuosien ajan ja voin sanoa, että Nobel-komitean valinta oli harvinaisen onnistunut. Hänen kohdallaan voidaan aidosti kysyä: miksi vasta nyt? Niitä huonosti perusteltuja valintojahan on vuosien varrella kertynyt vino pino….

Kiinnitän samalla huomion Kauppalehden uutisointiin, joka ei ollut erityisen asiantuntevaa. Lehti toteaa että ”Shiller on ollut myös kehittämässä mittaria, jolla voi seurata asuntojen hintojen kehitystä suurimmissa amerikkalaiskaupungeissa”. Vainiin, voihan sen näinkin sanoa. Yhdysvalloissa ja taloustietelijöiden keskuudessa ympäri maailmaa Case-Shillerin asuntohintaindeksi (kehitetty yhdessä Karl Casen kanssa) on de facto -standardi Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla. Se vertaa asuntojen hintoja 20 suurimmassa kaupungissa asuntojen elinkaariperiaatteella. Case-Shiller ei siis ole mikä tahansa "mittari"

Juuri tämä Case-Shiller-kuvaaja osoitti asuntokuplan kehittymisen kaikessa karmeudessaan 2000-luvun alussa. Siitä näkee myös kuplan huipun, joka asettui vuoden 2006 syksyyn. Vasta paljon myöhemmin (2008) asuntolainapapereista johdetut arvopaperit romahtivat aiheuttaen suunnatonta tuhoa rahamarkkinoilla.

Case-Shillerin indeksi on huomionarvoinen muutoinkin, koska se osoittaa, että reaalisesti asuntojen hinnat eivät ole juuri nousseet 1800-luvun lopulta tähän päivään tultaessa. Ainoat nousupiikit ovat toisen maailmansodan jälkeen, jolloin rintamalta palaavat miehet ryntäsivät asuntomarkkinoille ja ”käynnistivät” baby boomersin (1946-1964). Tämä nousu jäi pysyvästi hintoihin. Toinen nousupiikki toteutui sitten Yhdysvaltain 2000-luvun alun asuntokuplana ja se on vähitellen sulanut pois ja nyt asuntojen hinnat ovat jossain määrin tervehtyneenä kääntyneet nousuun.

Kauppalehden artikkelissa viitattiin myös Shillerin kuuluisaan kirjaan ”Irrational Exuberance”, julk. v. 2000 (käännettäköön vaikka ”Järjetön ylenpalttisuus”), jonka nimi on lainattu keskuspankin johtajan Alan Greenspanin pitämästä puheesta vuodelta 1996. Ilmaisullaan Greenspan halusi varoittaa osakkeiden hintakehityksen järjettömyydestä.

Aivan ratkaiseva asia jää kauppalehdessä kuitenkin selittämättä. Greenspan ei ollut niitä miehiä, jotka olivat huolestuneita osakkeiden tai asuntojen hintakehityksestä. Hän oli samoilla linjoilla toisen samalla kertaa Nobel-palkitun Eugene Faman kanssa siitä, että markkinat pitävät huolen asuntojen hintakehityksestä, don`t worry! Greenspan päästi suustaan tuon kuuluisan lausahduksen, irrational excuberance, yhden ainoan kerran, mutta ei vähäisimmälläkään tavalla palannut asiaan sen koommin, puhumattakaan siitä, että olisi tosissaan pyrkinyt hillitsemään ITC:n tai asuntojen hintojen nousua.

Jos Greenspan olisi aidosti jatkanut markkinoiden kohelluksista varoittamista olisi hänen julkikuvansa tänään toinen kuin miksi se muodostui. Ilmeisesti tehokkaiden markkinoiden teoria voitti ja käytäntö ei opettanut mitään! Ja niin ajettiin purjeet pulleana kohti kuplaa.

Juuri Faman ”tehokkaiden markkinoiden teoria” osoittautui paikkansa pitämättömäksi asuntokuplan yhteydessä. Teoria ei pystynyt osoittamaan kuplan kehittymistä. Miksi hänet valittiin taloustieteen Nobelin voittajaksi yhdessä Shillerin kanssa? Onkohan tässä nyt kysymys Paul Krugmanin tunnetusta tasapuolisuustermistä ”balance cult”. Sen mukaanhan oikein mistään asiasta ei voi sanoa mielipidettä ilman, että annetaan vastapuolelle suunvuoro tasapuolisuuden vuoksi. Näin on jälleen kerran saatu aikaan epätyydyttävä kompromissi Nobel-palkintojen jaossa.

Shiller oli harvinaisen hyvin selvillä kuplatalouden kehittymisestä (kuten oli perillä it-kuplankin muodostumisesta), mutta kai hän oli niitä kuuluisia vääriä ihmisiä, jotka olivat oikeassa (ja oikeat ihmiset olivat väärässä!). Itse asiassa juuri Irrational Excuberancen toisessa versiossa (v. 2005) Shiller ennusti, etteivät asuntojen hinnat olleet kestävällä pohjalla useilla paikkakunnilla Yhdysvalloissa. Jälleen oikein!

Shiller on korostanut markkinoiden irrationaalisia piirteitä, jotka johtavat markkinoiden tehottomuuteen (vrt. Fama ja teheokkaiden markkinoiden teoria!). Shiller on myös tähän aiheeseen liittyen kirjoittanut erittäin merkittävän kirjan ”Animal Spirits” (suomeksi: Vaistojen varassa) yhdessä aiemman nobelistin George Akerlofin kanssa.

Shiller on perusluonteeltaan nukkavierun professorimainen. Hän yrittää välttää kaikkia ehdottomia lausuntoja tieteen tekijän varovaisuudella. Oliskohan nyt aika nostaa profiilia?

www.historiajatkuu.blogspot.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti